Otsikon aiheesta se kaikki ajattelu blogin pitämisestä alkoi. Kuinka ihminen voikaan olla julma kaikkea elävää kohtaan. Varsinkin kun julmuudelle ja ilkeydelle antaa pääkopassa tilaa on tuloksena jopa yhteiskunnalle vaarallinen ihminen. Toiset kohtelevat eläimiä julmasti, toiset ystäviä ja muita ihmisiä. Pohjois-koreassa diktaattori käskee mitä kukin saa tehdä ja mitä ei, kiinassa ihmisiä orjuutetaan teollisuuden hyväksi. Thaimaassa rakennusmies saa kuukaudessa 10e palkkaa ja turistit vain naureskelevat ohi kulkiessaan. Työkaveri yrittää ajaa lokkien päältä ihan vain huvikseen. Terroristit tappavat suuria määriä ihmisiä ainoastaan jonkun sekopäisen uskonnon hyväksi. Ihmismielestä tulee todella köyhä ja vajaa kun julmuus ottaa osaansa ja siitä kärsivät vain muut ihmiset. Koulussa kun tapahtuu kiusausta ei lopputulos aina ole onnellinen. Kiusaajan vanhemmat eivät usko lastansa kiusaajaksi ja opettajat eivät asiaan puutu jolloin tuloksena voi olla kiusatun itsemurha tai jopa ”raaka” kosto kiusaajalle. Kouluampumisetkin voivat saada alkunsa pienestä julmasta kiusaamisesta johon ei tarpeeksi vakavasti puututtu. Kaikenlainen negaatio pitäisi jollain ilveellä ja ihmeellä saada kitkettyä koko maapallon yhteiskunnasta. Kostoa koston perään ja tällä tahdilla yhteiskuntamme rapistuu. Maailma ei parane omaa napaa pelkästään ajatellen.
